Viime syksynä muistaakseni tein tämän laukun nokkahuiluilleni. Saltvikin viikinkimarkkinoiden tulva aiheutti värivahinkoja, nyt laukku alkaa näyttää jo sopivan kärsineeltä :) Myös pronssisoljet on valettu itse.

Hiljattain väänsin puhteena tällaisen pienen vyökukkaron:

Molemmat on värjätty samalla oranssilla narvilla.

Joku oli jättänyt mulle taas roskikseen laatikollisen aarteita! Tietokoneen osista syntyi mm. kondensaattorikorviksia ja kaulakoruja.

Vähän eloa viitan kulmiin:

Keltainen on värjätty mesiangevolla, oranssinruskea hennalla, jos en ihan väärin muista.

Markkinat on nähty ja käyty, ja sen kyllä huomaa. Olipa viikonloppu! Räikän keikat menivät hyvin, ja meni jokunen rämpsäkekin kaupaksi. Ugabuga-meinikiä lehmänsarvesta ja erinäisten elukoiden luista:

Ompelin Maijalle ja hänen miehelleen muinaishenkiset juhlavaatteet. Maija tahtoi aluspuvun ja hihattoman päällyspuvun sen kanssa, sekä muusikkomiehelleen esiintymispaidan. Tällaiset niistä tuli:

Odottelen vielä kuvaa puvusta omistajansa päällä!

Elämäni keskipiste - ja kaksi kissaa.

Nauhaa syntyy. Ja selkäkipuja.

Olen harrastellut kasvivärjäystä, kun on nyt oma työhuonekin jossa haista pahalle. Nokkostakin pukkaa joka ojanpenkalla, voi riemua!

Soppa keittyy. Huomatkaa lämpömittaripatentti ;)

Mainioita vihreitä: vaalea sävy on viime kesän kuivatuista, tummempi tuoreista nokkosista.

Tein tällaisia luu- ja sarviriipuksia myyntiin Jokirannan tilalle, jossa kävimme hiljattain luokan kanssa kenttäkurssilla. Näitä tehtailen kesän markkinoillekin myyntiin.

Väri on jälleen sipulinkuorista peräisin, myös tuo tummanpunainen.

Sarvinapit saivat myyntipakkauksen.

Alipainevalukurssin satoa:

Hänestä tuli kovin suloinen <3

Pieni soitin kaipaa pienen kotelon:

Nahkahihnojen solkina on sellaiset pienien koukkujen vastakappaleet, miksi niitä nyt sanotaankaan. Toosa on tehty tulitikkuaskista.

Kävinpä Kiusan kotia katsomassa, isoa ja pientä. Sain torven, kaakeleita ja vaikka mitä, ja väänsin pienen matkalaukun!

Kuva tulee tähän kunhan Kiusa lähettää sen mulle.. ;)

Bocksten-vaikutteinen häntähuppu valmistui vahingossa, kun olin suunnitellut tekeväni jotain ihan muuta:

Etukiila lähempää:

Kaipasin lämmintä vermettä Hiiden hirven hiihtoon, ja niin päätyi työhuoneen vilttikin uusiokäyttöön...

Se on kuuppa!

Geneerinen 6 laudan tekele koristenauhaksi tms.

Kolikkokukkaron yritelmä...

Seuraavaksi tekemään tossuja! (As if, toim. huom.)

Puuroskis + vannesaha + nauhahiomakone = <3

Tällä olen kehrännyt metritolkulla epämääräistä möykkylankaa!

Muinainen tekniikka, nykyajan symboliikka :)

Markku Vilppolan tekemä emännänveitsi sattui sopimaan tämän luun sisään kuin tuppeen, joten sellainen siitä tuli (sen lisäksi sillä saa tuotettua karmivia ääniä!).

Silmäkuviot on porattu kehrottimella.

Tämä ihmeellinen vehje on muinainen pora, vaikka tämä yksilö onkin valmistettu puoliksi moderneista materiaaleista.Muinoin lapojen painoina olivat kivet, jotka kiinnitettiin esimerkiksi nahkanauhoilla. Tämä pora on kuitenkin niin pieni, että ihan pienet kivet eivät olisi riittäneet, joten olin ovela ja valoin painot uudenvuoden tinasta. Toimii!

Kivikautisista materiaaleista piikivi tai luu sopivat terän valmistukseen. Terä kiinnitettiin mustalla tökötillä, jota tämäkin kaipaisi vahvistuksekseen...

Hyvin pyörii Jupiter!

Naulasta muotoiltu kärki, vieressä porattuja kuvioita. Reikää porattaessa terä voi olla neliömäinen tai kolmiomainen, tämä terä on tarkoitettu kuviointiin.

Joskus vuoden 2000 tienoilla olin Kuralan Kylämäessä rummunvalmistuskurssilla. Tämän rummun kehys on sieltä peräisin, nahan jouduin vaihtamaan, kun joku pentele rikkoi edellisen.

Toisaalta, on tämä nyt parempi kuin alkuperäinen.

Suljettuna, esim. vyöllä kannettaessa, näyttää tältä...

... avonaisena tältä:

Tuon nahkaisen läpyskän selkäpuolella on villakangasta, jossa neuloja säilytetään.

Luu värjätty sipulinkuorella, nahka narvilla. Koristepistot ommeltu valkaisemattomalla pellavalangalla.